tag:blogger.com,1999:blog-18826989890379245762024-02-19T22:19:40.106-08:00Eikan mietteitäEino Huotarihttp://www.blogger.com/profile/16859192109142768803noreply@blogger.comBlogger4125tag:blogger.com,1999:blog-1882698989037924576.post-10325389923512454772012-10-23T06:26:00.001-07:002012-10-23T06:26:00.034-07:00Ahmoon koulun kohtalosta
<style type="text/css">
<!--
@page { margin: 2cm }
P { margin-bottom: 0.21cm }
-->
</style>
<br />
<div style="margin-bottom: 0cm;">
Viime perjantaina kuulin torilla
väitteen, että samalla kun Nyhkälän koulun hankesuunnitelmasta
päätettiin on päätetty Ahmoon koulun lakkautuksesta. Haluan tässä
julkisesti korjata tällaisen leviävän väärän huhun.
</div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<br />
</div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
Nyhkälän koulun hankesuunnitelma on
hyväksytty suurella yksimielisyydellä sekä kaupunginhallituksessa
että valtuustossa. Siihen ei ole liitetty mitään muita
kouluhankkeita. Ahmoon koulua uhkaa ainoastaan sen huono kunto,
selkeästi se on meidän pienemmistä alakouluistamme huonokuntoisin.
Sen koulun tilannetta pohdittaessa on kysymys ollut pitkään siitä,
kannattaako nykyistä koulua korjata, vai olisiko parempi rakentaa
kokonaan uusi koulu. Kunnan taloussuunnitelmassa on esitetty
tuleville vuosille määrärahaa uuden Ahmoon koulun rakentamiseksi.
Kaupunki omistaa jo tontin, joka soveltuu hyvin tarkoitukseen ja
sijoittuu lähemmäs nykyistä Ahmoon asuinaluetta. Tällöin
joutuvat kärsijöiksi lähinnä nykyisen koulun lähellä asuvat
oppilaat, joiden koulumatka pitenee.</div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<br />
</div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
Voi kuitenkin todeta, että kyse on
kohtuullisen pitkästä aikavälistä. Ensin on saatava Nyhkälä
kuntoon, ennenkuin voidaan aloittaa seuraava kouluprojekti. Nyhkälä
on ensimmäinen Karkkilassa tehty koulusuunnitelma, jossa on
varauduttu oppilasmäärän kasvuun. Kaikissa muissa on lähinnä
korjattu vanhaa siten, että tilat eivät salli kovinkaan suurta
oppilasmäärän kasvua. Itse olen yhteiskoulun opettajana joutunut
opettamaan vuosien mittaan ”montussa”, vanhalla ammattikoululla,
naapurin omakotitalon olohuoneessa, koulun pommisuojassa, vanhassa
metrossa, liikuntahallin kahviossa ja nuorisotilassa. Ei ole ollut
helppoa saada niistä hyviä opetustiloja.
</div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<br />
</div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
Karkkilan kaupungilla on hyvät
suunnitelmat tuleville vuosille koulujen saattamiseen ajanmukaisiksi.
Näin tulee tapahtumaan, jos voimme säilyttää itsenäisen
päätösvaltamme. Mikäli kuntaliitoksia tapahtuu lähiaikoina,
uuden kunnan muilla alueilla olevat kouluhankkeet varmaan ajavat
meidän koulujemme ohi.</div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<br />
</div>
Eino Huotarihttp://www.blogger.com/profile/16859192109142768803noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1882698989037924576.post-90673822987335706752012-10-16T01:39:00.002-07:002012-10-16T01:40:09.971-07:00Huutolaisten paluu!<style type="text/css">
<!--
@page { margin: 2cm }
P { margin-bottom: 0.21cm }
</style>
-->
<br />
<div style="margin-bottom: 0cm;">
Kunnan perustehtävä on pitää huolta
kuntalaisistaan. Usein asetetaan eri ikäiset kuntalaiset vastakkain,
pitääkö huolehtia lapsista vai vanhuksista, terveistä vai jo
sairastuneista, työssäkäyvistä vai työn ulkopuolelle jätetyistä.</div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
Tässä vastakkainasettelussa on
mielestäni perustava virhe. Kunnan on palveltava kaikkia asukkaitaan
tasapuolisesti. Osalla kuntalaisista menee toisia paremmin ja he
varsin mielellään monissa tapauksissa huolehtivat omista
asioistaan. Tähän on viime vuosina liitetty käsite huoltosuhde,
kuinka monta huollettavaa jokaisen työssäkäyvän kontolla on.
Nähdään uhkakuvia siitä, miten tämä suhde pomppaa pilviin
tulevina vuosina.</div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
Lapsia ja nuoria työn ulkopuolella
meillä ei tulevinakaan vuosina tunnu olevan liikaa, mutta entä ne
vanhukset. Terveydenhoidon parantuessa ihmisten elinikä on kasvanut
ja voi sanoa, että suomalaiset elävät vanhemmiksi kuin koskaan.
Olen seurannut omien sukulaisteni vanhenemista ja voin todeta, että
he elävät täysipainoista elämää siinä iässä, jossa kaikki
isovanhempani jo olivat kuolleet.</div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
Toisaalta he ovat tottuneet tulemaan
toimeen vähäisillä tuloilla. Joukossamme elää suuri joukko
vanhoja maatilan emäntiä ja heidän eläkkeensä on lähes
pelkästään kansaneläke. Olen pitkään ihmetellyt, miten he
tulevat toimeen ja olisivat valmiita vielä pienistä tuloistaan
antamaan lapsenlapsilleen pientä taskurahaa aina heidät
tavatessaan. Voisin epäillä, että minun ikäpolveni ihmisillä
olisi vaikeuksia tulla toimeen niillä tuloilla.</div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
Nämä ihmiset tekivät kuitenkin
pitkän työuran, eivät palkkatyössä, mutta kotona. Vanhimmat
heistä olivat töissä jo miesten ollessa sodassa ja tekivät
silloin miestenkin työt, vähintään yhtä hyvin kuin hekin. Sen
jälkeen Suomi on rakennettu nykyiseksi vauraaksi valtioksi ja miten
heitä tänään kohtelemme.</div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
Heistä on tullut huollettavia,
jonkinlaisia yhteiskunnan rasitteita. Heidän hoitonsa on aina liian
kallista. Tässä tilanteessa halutaan kilpailuttaa heidän hoitoaan,
kuten monta muutakin asiaa kunnissa.</div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
Puhutaan suoraan vanhoilla kunnon
nimillä. Heistä on tullut kunnan elättejä ja heistä käydään
huutolaiskauppaa. Kuka halvimmalla suostuu ”hoitamaan” heitä.
Enää huutolaiskaupassa ei myynnin kohteen tarvitse olla läsnä,
vaan virkamiehet tekevät kaupat tukkukauppana isoissa erissä.
Kaupan voittavat aina halvimmat, eivät parhaat hoitajat.</div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
Olisiko aika tarkastella kunnan
tehtäviä uudella tavalla ja antaa vanhoille ihmisille se
kunnioitus, mitä he ansaitsevat.</div>
Eino Huotarihttp://www.blogger.com/profile/16859192109142768803noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1882698989037924576.post-80938043099157083372012-10-11T01:39:00.001-07:002012-10-11T01:39:17.663-07:00Ketä varten meidän valtuustoon valitaanLueskelin viime viikonloppuna karkkilalaisten kunnallisvaaliehdokkaiden kirjoituksia ja lupauksia. Niissä kiinnitti huomiotani useimpien ilmotus ajaa omien äänestäjiensä asiaa valtuustossa. Tämä jäi suorastaan vaivaamaan itseäni ja aloin miettiä sitä.<br />
<br />
Olen ollut ehdokkaana muutaman kerran ja kahdella viimeisellä kerralla mennyt jopa läpi. En kuitenkaan tiedä, ketkä minua ovat äänestäneet. Suomessa on vaalisalaisuus. Vaikka joku tulisi vaalien jälkeen kertomaan, että hän äänesti minua, en siitäkään voi olla varma, kiitos tämän salaisuuden.<br />
<br />
Miten sitten voisin ajaa näiden henkilöiden suoranaista etua, jos en edes tunne heitä? Toisaalta koen tällaisen ajatuksen jopa vääränä. Minusta meitä ei valita valtuustoon ajamaan jonkun pienen ryhmän, keskimäärin alle sadan äänestäjän asiaa, vaan edesauttamaan Karkkilan kaikkien asukkaiden hyvinvointia. Tässä minun täytyy ylittää myös se kynnys, että ajattelisin vain kuvitteellisia omia äänestäjiäni.<br />
<br />
Mistä sitten voisin tietää ehdottomasti, mikä on kaupunkilaisten parhaaksi? Siinä kuvaan tulevat tiedot kaupungin asioista ja taloudesta sekä ehdottomasti omat kokemukset kaupunkilaisena. Lisävaikutteen antaa tietysti oma aatemaailma, jota koen myös järkeni ohjaavan.<br />
<br />
Näin ollen toimin sen puolesta, että kaupunki olisi hyvä paikka elää kaikenikäisille. Lapset ja nuoret saisivat hyvää hoitoa ja hyvää kasvatusta. Perheillä olisi hyvä elää Karkkilassa ja ongelmatilanteissa niihin saisi nopeasti apua. Koulutuspalveluiden on oltava laadukkaita ja koulujen on saatava riittävät resurssit. Kaikilla on oltava myös mahdollisuus harrastaa. Näillä toimentpiteillä voimme ehkäistä syrjäytymistä ja siten säästämme perusturvan menoissa.<br />
<br />
Aikuisten terveydenhoidon ja harrastusmahdollisuuksien on oltava yhtä lailla kunnossa. Kirjaston täytyy toimia tehokkaasti ja työväenopiston on kyettävä tarjoamaan harrastusmahdollisuuksia. Liikuntatiloja tulee olla riittävästi ja niiden tulee olla kunnossa.<br />
<br />
Kun ikää kertyy riittävästi eli lähestyy vanhuus, on ikääntyvien asioista pidettävä huolta. Jokaisella karkkilalaisella vanhuksella tulee olla mahdollisuus hyvään vanhuuteen kotipaikkakunnallaan. Tämä edellyttää riittäviä käyttäjille edullisia vanhuspalveluja ja erikoistunutta terveydenhoitoa. Tietysti hekin tarvitsevat ennaltaehkäisevää toimintaa, siinä voivat tarvittaessa avustaa liikunta- ja muut järjestöt.<br />
<br />
Kaupungin tiloista huolehtiminen on tärkeää, koska niin voimme taata hyvät palvelut myös jatkossa.<br />
<br />
Pitääkö tämä kaikki tuottaa omana palveluna vai ostaa ulkopuolisilta? Tässä astuu varmasti kuvaan oma aatemaailmani. Minusta kunnan omana työnä tuotetut palvelut ovat parhaita ja pitemmän päälle edullisempia. Tällöin tiedämme myös, ettei voittoa vedetä työntekijän selkänahasta repimällä. Olen kokenut yksityistämisen myös kaupungin työntekijänä. Kun aikoinaan yksityistettiin siivous, romahti myös siivoustyön laatu. Kaupungin omat siivoojat jäivät silloin työttömiksi, koska kilpailutuksen voittanut yritys ei halunnut heitä liian iäkkäinä omille palkkalistoilleen. Myöhemmin kilpailutusten jälkeen olemme nähneet koululla lukuisia siivousyrittäjiä, usein työntekijät ovat säilyneet ja vain vaihtaneet työnantajaa. Joka kerta kuitenkin heidän työehtonsa ovat heikentyneet. Kaipaan edelleen näitä vanhoja kivoja siivoojia, joiden kanssa kasvatimme yhdessä nuoria.<br />
<br />Eino Huotarihttp://www.blogger.com/profile/16859192109142768803noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1882698989037924576.post-40517321971317116512012-10-03T08:30:00.000-07:002012-10-03T08:30:10.428-07:00Kenen on vastuu
<style type="text/css">
<!--
@page { margin: 2cm }
P { margin-bottom: 0.21cm; direction: ltr; color: #000000; widows: 0; orphans: 0 }
P.western { font-family: "Times New Roman", serif; font-size: 12pt; so-language: fi-FI }
P.cjk { font-family: "Lucida Sans Unicode"; font-size: 12pt; so-language: zh-CN }
P.ctl { font-family: "Mangal"; font-size: 12pt; so-language: hi-IN }
-->
</style>
<br />
<div class="western" style="margin-bottom: 0cm;">
Viime aikoina on
kesusteltu julkisuudessa paljon nuorten syrjäytymisestä ja sen
torjumiseksi on tehty erilaisia ohjelmia ja tavoitteena on saada
jokaiselle peruskoulunsa päättävälle nuorelle opiskelupaikka
toisen asteen oppilaitoksissa.</div>
<div class="western" style="margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div class="western" style="margin-bottom: 0cm;">
Tämä tavoite on hyvä,
jos se toimisi. Peruskoulun yhdeksännellä luokalla kaikki oppilaat
yleensä hakevat yhteishaussa joko ammattikouluun tai lukioon. Opot
tekevät vielä kesällä paljon työtä sen eteen, että
ensimmäisessä haussa ilman opiskelupaikkaa jääneet saavat sitten
kakkoshaussa jonkin opiskelupaikan. Tähän asti kaikki sujuu ja
lähettävän koulun tilastossa lähes kaikki ovat päässeet
jatkoon.</div>
<div class="western" style="margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div class="western" style="margin-bottom: 0cm;">
Tänä syksynä
törmäsin ammattikoulun puolella erikoiseen ongelmaan. Monissa
ammattikouluissa on käynyt niin, että opiskelijat ovat vahvistaneet
ottavansa paikan vastaan ja ammattikoulussa opetusalat ovat olleet
täyteen miehitettyjä ennen haun toista kierrosta. Kun koulu on
elokuussa alkanut, eivät kaikki opiskelupaikkansa vahvistaneet ole
lainkaan ilmestyneet opiskelemaan. Kyse ei suinkaan ole
yksittäistapauksista, Luksian osalta tämä koskee lähes 10 %
aloituspaikoista ja joissain oppilaitoksissa luku on vielä paljon
suurempi.</div>
<div class="western" style="margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div class="western" style="margin-bottom: 0cm;">
Näiden nuorten osalta
kotikunnan tilastoissa on tieto, että he ovat opiskelemassa jossain
oppilaitoksessa. Todellisuudessa he saattavat olla opiskelemassa
jossain muualla tai pahimmassa tapauksessa vaeltelevat kaupungin
kaduilla. Kunnissa toimii etsivä nuorisotyö, jonka tehtäviin
kuuluu syrjätymisvaarassa olevien nuorien ohjaaminen joko
opiskelemaan tai työhön. Miten tämä tehtävä hoituukaan
tilanteessa, jossa kukaan ei tiedä, että nuori ei opiskelekaan
missään.</div>
<div class="western" style="margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div class="western" style="margin-bottom: 0cm;">
Kenen sitten pitäisi
toimia? Tässä tilanteessa tarvittaisiin etsivän nuorisotyön ja
eri oppilaitosten paljon tiiviimpää yhteistyötä, jonka esteeksi
ei saa tulla nuoren tietosuoja. Heti kun nuori jättää tulematta
opiskelupaikkaansa tai poissaolojen määrä kasvaa, olisi tiedon
tultava nuoren kotikuntaan. Mitä kauemmin kestää tiedon saanti,
sitä pahemmaksi tilanne nuoren omalla kohdalla muuttuu. Etsivä
nuorisotyö tekee hyvää työtä, mutta se ei voi toimia, ellei se
tiedä ongelman olemassaolosta.</div>
<div class="western" style="margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div class="western" style="margin-bottom: 0cm;">
Lopuksi voisin vielä
esittää pohdittavaksi vanhempien vastuun. Miksi vanhemmat eivät
huolehdi sen vertaa lastensa asioista, että he ainakin
ilmoittaisivat oppilaitokseen, elleivät saa lastaan lähtemään
kouluun.</div>
Eino Huotarihttp://www.blogger.com/profile/16859192109142768803noreply@blogger.com0